Matka
Islannissa

V päivä: Autoilemaan

Aamu koitti hieman kauniimpana kuin eilinen. Monet retkeilymajassa yöpyneen olivat liikkeellä omalla autolla ja lähtivät aikaisin aamulla jatkamaan omia reissujaan.

Meillä ei kuitenkaan ollut kiirettä, koska bussimme - sama vuoro jolla olimme alunperinkin tänne tulleet - saapuisi vasta iltapäivän puolella. Eikun kylpemään.

Kylpylöiden konsepti on yksinkertainen: yhdellä putkella johdetaan altaan toiseen päähän kuumaa vettä (tässä n. 80-100 °C), toisella kylmää toiseen päähän. Vesi sekoittuu vähitellen altaassa ja jokainen voi valita kypsymisasteensa vapaasti altaassa paikkaa vaihtamalla.

Ehdimme vielä mukavasti kiertää paikalliset lähteet päivävalossakin. Maitomainen sininen väri, kuten kaikki muutkin kuviteltavissa olevat alueen väreistä, syntyvät erilaisista mineraaleista. Kuumien lähteiden vesi ei juuri tästä syystä yleisesti ole juomakelpoista.

Kohti Akureyriä

Paikallisilla busseilla on todella korkea maavara, ja matkustamon lattia on vielä siitäkin useamman portaan korkeammalla, reilusti toista metriä maanpinnasta. Kaikki ovet ja luukut on tiivistetty, joten näillä vehkeillä pystyy tapeen tullen ylittämään hieman syvempiäkin jokia.

Islannistahan ovat käytännössä kadonneet kaikki luonnonvaraiset metsät, vain pari vaivaista alkuperäistä metsikköä taitaa vielä sinnitellä. Uusien metsien istuttamisesta on tullut islantilaisille elämäntapa, jota myös suomalaiset ovat käyneet avittamassa. Maaseudulla näyttää olevan sääntö, että jokaisella maatilalla tulee olla oma metsikkö, ainakin pieni semmoinen.

Bussimme pääteasema oli Akureyrin kaupunki saaren pohjoisosassa. Se vaikutti oikein mukavan kokoiselta ja eloisalta paikalta, johon olisi ollut kiva tutustua paremminkin. Valitettavasti meidän oli kuitenkin jatkettavaa matkaa, jotta ehtisimme hotelliimme vielä ihmisten aikoihin.

Kaupungista vuokraamamme neliveto tuntui kovin hienolta ja isolta tavallisiin kaupunkiautoihin verrattuna. Parin päivän erämaassa ajelun jälkeen kuitenkin opimme, että olimme sittenkin liikkeellä melkoisella kirpulla "todellisiin" maastokulkuneuvoihin verrattuna.

Goðafoss

Matkalla Skútustaðiriin ja hotellille bongasimme tien varrelta ison putouksen, jota oli tietenkin mentävä katsomaan.

Tämä on jännä maa. Melko tasaisen alueen läpi virtaava joki saattaa aivan yhtäkkiä ilman mitään näkyvää selitystä pudota valtavana putouksena, joka paljastaa itsenä kauemmaksikin ylöspäin nousevista sumupilvistä.

Skútustaðir

Skútustaðirin majatalo Mývatnin etelärannalla oli erittäin siisti ja asiallinen. Ikkunasta avautui näkymä kauniille asumattomalle vehreälle tasangolle.