Kukaan autosuunnistaja ei ole voinut välttyä karttamerkiltä rinne, harvapiikkinen mutkitteleva kampa, jota ilman ainakaan hiekkakuopat eivät olisi hiekkakuoppia. Merkin perusviiva kulkee rinteen suuntaisesti ja kamman piikit kuvaavat ns. vesiviivoja, eli osoittavat rinteessä veden valumasuunnan (yleisesti kai alamäkeen). Tässähän ei pitäisi olla mitään epäselvää?
Kun tilannetta tarkastellaan rinteen yläreunasta yhtenäinen viiva kuvaa kohtaa, jossa "ajokelpoinen" alue loppuu ja maa lähtee viettämään alaspäin vesiviivojen suuntaan. Yhden tulkinnan mukaan vesiviivojen tulisi sitten jatkua aina rinteen alareunaan saakka, josta siis alkaa taas "ajokelpoinen" pinta. Tässäkään ei vielä ole mitään epäselvää...
Mutta kun merkin reunoja tulkitseekin (yksinomaan) alasuunnasta, esimerkiksi
piirrettäessä normaalia hiekkakasaa, herääkin jo kysymyksiä
a) missä tarkkaan ottaen kulkee rinteen alareuna; piikkien päässä
vai yhtenäisellä viivalla ja
b) mitä rinteen suuntainen yhtenäinen viiva oikein kuvaa;
rinteen alareunaa, rinteen yläreunaa vaiko ei mitään?
Oikeastaan edelliseen tuli vastattu jo heti alussa. Kamman piikit ovat vesiviivoja, joten niiden pitää sijaita itse rinteessä. Niiden päät siis kuvaavat rinteen alareunaa. Tällöin yhtenäinen viiva kuvaa - niin mitä? Aikaisemminhan päätettiin, että se kuvaa yläreunaa. Mutta entä epämääräisen pyöreän hiekkakasan tapauksessa, jolla ei ole selvää yläreunaa? Silloin (eli yleensä) se ei oikeastaan kuvaakaan mitään, tai enintään kasan alareunan muotoa.
Miksi näin iso numero yhdestä vaivaisesta karttamerkistä?
Viimeisten vuosien aikana kartoituksen ja suunnistuksen tarkkuus ovat jatkuvasti vain parantuneet. Kun reittiviiva piirretään kulkemaan kasaa sivuten, niin karttamerkistä pitää varmuudella tietää miten se kuvaa kohdetta ja mitkä ovat sen tarkat rajat. Kuskia pitää pystyä käskyttämään joko hipaisemaan kasaa ovenkahvalla tai vaihtoehtoisesti pysymään kasasta tiukasti erossa 5m verran (= piikkien pituus 1:10000 kartalla).
Nykyinen tilanne ei ole kovin selkeä - tai mikäli se jollekin olisikin täysin yksikäsitteinen, niin tarkkaa sääntöä ei siitä tunnu olevan saatavailla. Siksi tässä on eräs yritys keksiä ongelmaan jokin ratkaisu.
Useamman kokeilun, erilaisten käytännön tapausten ja monien pohtimisien sekä keskustelujen jälkeen päädyin seuraaviin vaatimuksiin:
Ensimmäisestä vaatimuksesta seuraa se, että rinteen alareuna - sikäli kuin se
on merkittävä ajamisen kannalta - tulee piirtää yhtenäisellä alueen
reunaviivalla. Eli samanlaisella kuin parkkipaikan reuna tai nykyinen rinteen
yläreuna.
Vesiviivojen alaosaa ei piirretä aivan loppuun saakka, etteivät
ylä- ja alamäki mene sekaisin.
Seuraavaksi vaatimus mahdollistaa, että ei-merkitsevän yläosa jätetään
piirtämättä. No, jätetään se vain piirtämättä: jäljelle jää rinteen alaosaa
kuvaava alueen reunaviiva sekä vesiviivojen alaosat.
Päädytään siis kuvioon, jossa rinteen alaosa piirretään samalla tavalla
kuin yläosakin, mutta vesiviivojen ja perusviivan väliin jää alhaalla
pieni hajurako - kumisaappaan varren verran.
Kun vähän hienostellaan, ja annetaan pienen kumpareen
vesiviivojen kohdata kumpareen päällä - tai oikeastaan annetaan
yläreunaa kuvaavan ympyrän pienentyä olemattomiin - niin saamme aikaiseksi
kumpareen, jonka keskelle syntyy tähtimäinen kuvio. Tähden keskiosa kuvaa
kasan ylintä huippua.
Jos kasa menee niin pieneksi, ettei oikeassa
mittakaavassa piirretyn reunaviivan sisälle enää mahdu piirtämään tähteä,
piirretään pelkkä ruksi. Niin, symboli 508.0 onkin nykyään
jo olemassa :-).
Leveän vallin - tai pitkän nenän - kuvaamiseen tarjoutuu nyt vaihtoehtoinen
piirtotapa. Jälleen ensimmäisen säännön mukaisesti tärkeintä on piirtää alueen
reuna, se piirretään yhtenäisellä viivalla. Vallin päälle piirretään
vesiviivat, irti reunaviivoista kuvaamaan vallin taipumista ylöspäin.
Kaikki selvää, kaikki hyvin? Ei ihan. Vaikka tämmöinen piirtämistapa tasan varmasti selkiyttäisi ja parantaisi karttojen luettavuutta, niin ongelmaksi tulevat ohjelmistot. Tällä hetkellä ei taida olla saatavilla ohjelmaa, jolla tämmöisten rinnepintojen piirtäminen onnistuisi sujuvasti. Ainakaan OCAD:ssä ei tavallisiakaan vesiviivoja pysty piirtämään eri mittaisiksi (ellei sitten piirrä jokaista niistä erikseen, kuten näihin kuviin on tehty), puhumattakaan monimutkaisemmasta tapauksesta hallita rinteen ylä- ja alareunoja - tai vain toisia niistä - joustavasti.
Jos joku keksii ratkaisuja käytännön piirtämisongelmaan, niin kannattaa ilmiantaa ne muillekin. Muutenkin keskustelu aiheesta on vapaata...