GPS:n hyödyntäminen AS-kartoituksessa

Seuraavat kokemukset perustuvat vanhahkoon Magellan 315 gps-laitteeseen.

Gps:n kytkeminen suoraan Ocad:iin

Ocad:ssä on ominaisuus lukea gps:n lähettämää paikkatietoa ja piirtää näytöllä kulloinenkin sijainti. Alussa sijainti kalibroidaan muutaman tunnetun pisteen avulla. Tämän menetelmän pitäisi toimia kaikkien gps:ien kanssa jotka vain osaavat lähettää standardia NMEA-dataa sarjaportin kautta.

Jostain syystä tämä tapa ei tuntunut minulla oikein toimivan vaan kohdistin laahasi puolikin minuuttia jäljessä. Lisäksi koordinaatisto tuntui vääntyvän liikuttaessa alueen eri nurkissa. Liekö syynä ollut ocad:n käyttäminen wine-emulaattorin päällä, huonossa kalibroinnissa vai huonossa gps:ssä?

Reittitiedon konvertoiminen kartaksi

Monessa gps:ssä on ominaisuus, jolla se tallettaa jatkuvasti pisteitä kuljetusta reitistä (track hist) ja varmaa kaikissa voi tallettaa kiintopisteitä (waypoints). Valitettavasti näiden pisteiden lukeminen eri gps-laitteista on valmistajakohtaista, joten seuraava menetelmä toimii vain Magellanin (ainakin 315/320) kanssa, pienellä päivittämisellä ohjelman saanee toimimaan muidenkin laitteiden kanssa.

Tekemäni ohjelma (mgntrk.py) lukee Magellanin muistiin talletetun reitin (ja läheiset pisteet) ja piirtää niistä karttatiedoston. Koordinaatisto (pohjoissuunta) muutetaan peruskarttojen KKJ:n mukaiseksi, mittakaavana on oletuksena 1:5 000. Toimii Linux-koneissa.

Tällä menetelmällä sain gps:n mittaukset kohdistettua ja skaalattua yhdenmukaisiksi käyttämäni peruskarttapohjan kanssa.

Vieressä GPS:n tallettama historia, siniset pallot ovat talletettuja waypointteja. Huomaa kuinka parissa kohtaa samansuuntaiset viivat eroavat n. 10m verran toisistaan vaikka oli ajettu tarkalleen samaa tieuraa.

Ongelmia

Yleisesksi ongelmaksi gps:n kanssa tuli sen tarkkuus, normaalilla gps-laiteella ei varmuudella päästä alle 10-20m tarkkuuteen. Monissa tapauksissa muodot ja mitat pitävät hyvin kutinsa, mutta jonain hetkillä viiva saattaa hypätä huomattavastikin (konkreettisesti tämän huomaa kun ajaa samaa uraa useampaan kertaan eri ajanhetkinä).

Käytännössä pitikin tehdä harkittuja arvauksia mikä viiva milloinkin on se oikea. Voi olla, että nykyiset gps:t ovat tarkempia, mutta kuitenkin "riittävään" (n. 2m) tarkkuuteen päästäneen vasta DGPS:n (differentiaali-GPS) avulla.